fbpx
Käännöskielet
Valikko

Viron juhlapäivät 2022

viron juhlapäivät

Viron juhla- ja vuonna 2022 ja sopivat jokaiseen juhlaan.

Vaikka virolaiset ovat ahkeraa kansaa, jolla on vain kourallinen juhlapäiviä naapurimaihin verrattuna, he pitävät myös välillä lepäämisestä, juhlimisesta ja tämän päivän huolien siirtämisestä huomiseen. Jotkut virolaiset juhlapäivät ovat hyvin nuoria ja liittyvät kansalliseen identiteettiin, mutta joidenkin juhlapäivien perinteet ulottuvat puolestaan vuosisatojen taakse. Kansankalenterin juhlapäiviin liittyy yleensä useita kiehtovia uskomuksia, ennustuksia ja mystiikkaa. Vuoden 2022 yleiset vapaapäivät on merkitty punaisella ja muut juhlapäivät mustalla.

 

 31. joulukuuta – 1. tammikuuta – vuodenvaihde

Virolaisten vuosi alkaa ja päättyy vuodenvaihteeseen. Silloin toivotetaan hyvää vanhan vuoden loppua ja uuden alkua. Yksi tärkeimpiä uudenvuoden perinteitä on tulevaisuuden ennustaminen tinalla, mikä alkoi jo monta sataa vuotta sitten, mutta on edelleen tapana monissa perheissä. Jokainen sulattaa henkilökohtaisen tinakönttinsä tulella ja kun köntti on kokonaan sulanut, se heitetään kylmään veteen. Kun tina jähmettyy vedessä, siitä muodostuneiden muotojen perusteella katsotaan, mitä uusi vuosi tuo omistajalle. Parisuhteisiin, lapsiin, asuinpaikan vaihtoon ja matkustamiseen liittyviä ennusteita pidetään jännittävimpinä. 1. tammikuuta on Virossa yleinen vapaapäivä ja 31. joulukuuta on lyhennetty työpäivä.

Head vana aasta lõppu! (Hyvää vanhan vuoden loppua!)

Head uut aastat! (Hyvää uutta vuotta!)

 

24. helmikuuta – Viron tasavallan vuosipäivä

Tasavallan vuosipäivä on virolaisille erittäin tärkeä kansallinen juhlapäivä, jolla juhlitaan Viron tasavallan julistamista 24.2.1918. Perinteisesti juhlapöytä koristellaan silloin sini-musta-valkoisilla koristeilla, syödään kilohailivoileipiä ja juodaan snapseja. Aamulla joissakin Viron kaupungeissa järjestetään puolustusvoimien paraati ja illalla presidentin juhlavastaanotto kättelyseremonialla, kunniamerkkien jako ja Viron tasavallan syntymäpäivälle omistettu konsertti. Kaikki tämä esitetään myös suorana lähetyksenä ja monissa virolaisperheissä televisio on silloin päällä koko päivän: seurataan vastaanotolle kutsuttujen vaatteita ja katsotaan, mitä uutta kyseisen vuoden konsertissa on. Toivotetaan hyvää tasavallan vuosipäivää.

Head vabariigi aastapäeva! (Hyvää tasavallan vuosipäivää!)

 

1. maaliskuuta – laskiainen, 2. maaliskuuta – tuhkakeskiviikko

Laskiainen on liikkuva juhlapäivä, joka osuu tänä vuonna maaliskuun 1. päivälle. Laskiainen merkitsi viimeistä päivää ennen seitsemän viikon paastoa, minkä vuoksi vanhat virolaiset kutsuivat sitä lihapäiväksi. Perinteisesti kyseisenä päivänä nautittiin viimeistä kertaa kaikkea rasvaista: herne- tai papukeittoa sianlihalla ja viime aikoina myös pullia kermavaahdolla. Ennen vanhaan kaikki pyöri laskiaisena tulevan pellavasadon ympärillä: sillä, joka laski laskiaisena pisimmän liu’un, kasvoivat pisimmät pellavat. Mitä kauemmas kyseisenä päivänä mentiin kylään, sitä suuremmasta pellavasadosta voitiin nauttia kesällä. Laskiaista seuraava päivä on tuhkakeskiviikko, paaston alku, ja ennen vanhaan silloin painotettiin suuresti elämän ja itsensä puhdistamista, katumusta ja pahan karkottamista. Silloin ei käyty kylässä, koska sen uskottiin tuovan huonoa onnea. Tuhkakeskiviikkona ei myöskään saanut kammata hiuksia tai nukkua pitkään, muuten takkuiset hiukset ja laiskuus vaivaavat koko vuoden. Maan hedelmällisyyden siunaamiseksi tuhkaa vietiin pellolle ja puutarhaan, ja sitä käytettiin myös huoneiden siivoamiseen sekä pyykinpesuun.

 

15.–17. huhtikuuta – pääsiäinen

Pääsiäinen symboloi paaston päättymisen lisäksi virolaisille kevään alkamista ja luonnon uudestisyntymistä. Silloin sisälle tuodaan pajunkissoja, sammalta ja kukkivia kevätkukkia. Munien värjäys on erittäin tärkeää – vaikka kaupasta löytyy nykyään myös teollisia munavärejä, monissa perheissä noudatetaan edelleen vanhojen virolaisten tapoja ja keitetään munia sipulinkuorten kanssa, jotka antavat munille kauniin kullankeltaisen tai purppuraisen kiillon. Viime vuosisadalla ruohon kasvattamisesta kulhossa tuli suosittua, jotta munat voidaan asettaa ruohotyynylle maalaamisen jälkeen. Virossa pitkäperjantai ja ensimmäinen pääsiäispäivä on kuulutettu yleisiksi vapaapäiviksi. Toivotetaan hyvää tai kaunista pääsiäistä.

Häid lihavõttepühi! tai Häid munadepühi! (Hyvää pääsiäistä!)

 

1. toukokuuta – vappu

Virolaisille vappu yhdistyy erityisesti noitiin ja taikuuteen. Vappua edeltävänä yönä poltetaan nuotiota ja pukeudutaan noidiksi. Juhla on erityisen suosittu opiskelijoiden keskuudessa – sekä Tartto että Tallinna ovat vappuna täynnä juhlivia opiskelijoita.

 

8. toukokuuta – äitienpäivä

Äitienpäivä on toukokuun toisena sunnuntaina. Silloin äitien ja isoäitien annetaan levätä, heille annetaan tulppaaneja ja leivotaan keksikakkua. Yleensä silloin on jo kaunis sää puistossa kävelemiseen tai perheen kanssa ulkona istumiseen.

 

5. kesäkuuta – helluntai

Helluntai on kristillinen juhla, jolloin muistetaan Pyhän Hengen laskeutumista apostoleille. Sitä ei juhlita laajasti kirkon ulkopuolella.

 

23. kesäkuuta – voitonpäivä, 24. kesäkuuta – juhannuspäivä

Kahtena päivänä kesäkuun lopussa Viron kaupungit tyhjenevät ihmisistä. Juhannuspäivää edeltävänä iltana ollaan yleensä maaseudulla, poltetaan kokkoa, grillataan lihaa ja keinutaan kyläkeinussa. Juhannuspäivään liittyy myös useita vanhankansan perinteitä ja uskomuksia: esimerkiksi juhannusyönä mennään metsään etsimään saniaista, joka perinteen mukaan kukkii vain sinä yönä. Sillä, joka löytää kukan, on elämässään rikkautta ja erityisiä taitoja. Viime vuosisadalla tuli tavaksi mennä etsimään saniaista yhdessä rakastetun kanssa. Juhannusaaton jälkeen vietetään 23. kesäkuuta myös voitonpäivää, jolloin juhlitaan Viron voittoa Landesveeristä Võnnun taistelussa vuonna 1919. Puolustusliitto järjestää sen kunniaksi voitonpäivän paraatin joka vuosi eri Viron kaupungissa. Juhannuspäivänä toivotetaan hyvää juhannusta.

Head jaani! (Iloista juhannusta!)

 

20. elokuuta – uudelleenitsenäistymispäivä

Uudelleenitsenäistymispäivänä juhlitaan Viron itsenäisyyden palauttamista 20. elokuuta 1991, jolloin Viro vapautui lopullisesti Neuvostoliiton vallasta ja julisti itsenäisyytensä. Päivästä tuli kuitenkin virallinen vapaapäivä vasta vuonna 1998. Nykyisin elokuun 20. päivää juhlitaan konserteilla ja yölaulujuhlalla.

 

1. syyskuuta – viisaudenpäivä

Viisaudenpäivä ei ole yleinen vapaapäivä, mutta se on erittäin tärkeä virolaisille – varsinkin niille, jotka käyvät koulussa. Silloin lapset saatetaan kouluun ensimmäistä kertaa tai kesäloman jälkeen taas kouluun juhlavaatteissa ja käsissään kukat opettajille. Kouluissa järjestetään juhlakonsertteja sekä tapahtumia ja ekaluokkalaisille jaetaan aapiset. Koululaisille voi toivottaa kaunista kouluvuoden alkua.

Kaunist kooliaasta algust! (Kaunista kouluvuoden alkua!)

 

13. marraskuuta – isänpäivä

Isänpäivä on marraskuun toisena sunnuntaina. Silloin muistetaan isiä sekä isoisiä ja ollaan perheen kanssa. Isille toivotetaan hyvää isänpäivää.

Head isadepäeva! (Hyvää isänpäivää!)

 

2. marraskuuta – pyhäinpäivä

Pyhäinpäivänä muistellaan edesmenneitä läheisiä, viedään haudalle kynttilöitä tai sytytetään kynttilä kotona.

 

10. marraskuuta – martinpäivä, 25. marraskuuta – katrinpäivä

Martin- ja katrinpäivää voidaan pitää virolaisena halloweenina. Kyseisten juhlapäivien aattona hauskat seurueet naamioituvat ja käyvät lähitalojen ovilla toivottamassa vilja- ja karjaonnea. Kerjäläisillä on usein varalla myös jokin arvoitus tai ohjelma, jonka esittämisestä odotetaan palkkioksi makeisia tai omenia. Martinjuoksijat pukeutuvat miesten vaatteisiin, ylösalaisin käännettyihin turkkeihin ja hiilenpalalla kasvoihin piirrettyyn partaan. Katrinpäivän kerjäläisillä on puolestaan vaaleat ja naiselliset vaatteet.

 

24., 25. ja 26. joulukuuta – joulu

Joulu on virolaisille tärkeä ja sitä odotetaan koko joulukuun ajan. Lasten pitkää joulunodotusta helpotetaan adventtikalenterilla ja ikkunalaudalle asetetulla sukalla, josta löytyy joka aamu karkki tai mandariini joulukuun ensimmäisestä päivästä lähtien. Virolaiseen joulupöytään kuuluvat syltty, ryyni- ja mustamakkara, hapankaali ja peruna. Joulunpyhien tärkein päivä on Virossa 24. joulukuuta. Silloin mennään yleensä kirkkoon ja hautausmaalle ja avataan lahjoja illallisen jälkeen. Mitään ei kuitenkaan saa noin vaan! Kukaan ei saa lahjaa ennen kuin on lukenut vähintään kaksirivisen joulurunon. Jouluna toivotetaan hyvää joulua tai hyviä pyhiä.

Häid jõule! (Hyvää joulua!)

Häid pühi! (Hyviä pyhiä!)

TRANSLY KÄÄNNÖSTOIMISTON BLOGI

Translyn blogia kirjoittavat omat kääntäjämme, sanaseppomme ja editoijamme. Me rakastamme sitä, mitä teemme.

MITÄ ASIAKKAAMME SANOVAT TRANSLYSTA

Hyvät käännökset voivat viedä yrityksesi uudelle tasolle. Me tiedämme miten.

Olimme järjestämässä valtavaa tapahtumaa, Tallinn Truck Show’ta, ja tilasimme Translylta lehdistötiedotteen kirjoittamisen, editoinnin ja jakelupalvelun sekä muutamia käännöksiä. Olimme todella tyytyväisiä Transly-käännöstoimiston ammattimaiseen asenteeseen, nopeuteen sekä saavutettuihin tuloksiin. Translyn erinomaisen työn ansiosta lehdistötiedotteemme julkaistiin käytännössä katsoen kaikissa viron- ja venäjänkielisissä mediaportaaleissa. 100-prosenttinen suositus!

Forest Steel

Tarvitsimme käännöstoimistoa verkkokauppamme kääntämiseen suomeksi ja pallottelimme monen toimijan välillä. Lopulta päädyimme Transly-käännöstoimistoon ja olemme olleet todella tyytyväisiä päätöksemme. Verkkokaupan käännösprojekti oli melko suuri, ja aina silloin tällöin löysimme lisää pätkiä, jotka olimme unohtaneet lähettää käännettäväksi. Siitä huolimatta ja Translyn tiimin joustavuuden takia tehtävä saatiin aina valmiiksi nopeasti, ja koko käännösprosessi sujui huomattavasti joutuisammin kuin olimme osanneet odottaa...

Punktid.ee

Lähetimme Transly-käännöstoimistolle käännöstarjouksen, sillä tarvitsimme laadukkaita ja kieliopillisesti tarkkoja käännöksiä kansainväliseen Erasmus-projektiimme. Pidimme välittömästi saamastamme nopeasta vastauksesta, ja tarjottu hinta tuntui sopivammalta kuin muut saamamme tarjoukset. Käännös tehtiin asianmukaisesti, ja kaikki toiveemme ja kommenttimme otettiin huomioon. Lisäksi tekstin alkuperäinen asettelu oli säilytetty, ja meiltä ei veloitettu...

Käännöstoimiston asiakaspalaute: Tallinna Tehnikaülikool
ttu.ee

OTA YHTEYTTÄ, HALUAISIMME KUULLA SINUSTA

Älä unohda lisätä sähköpostiosoitettasi ja tiedostojasi, ja muista lähettää viestisi. Me odotamme.